Juttuja matkan varrelta

En ole muistanutkaan aikaisemmin mainita, että aloitin juoksentelemaan. Eikähän kukaan viitsi tuollaista hulluutta aloittaa yksin, joten olen houkutellut mukaan parit kaverit. Tosin alusta mukaan on pääsyt vain HannuP, sillä muut ovat vedonneet erilaisiin tekosyihin kuten revenneisiin nivelsiteisiin ja katkenneisiin kylkiluihin…

[Lue lisää →]

Yllätyksekseni huomasin, että vaimon auto oli viikonlopun aikana kasvattanut tukevan karvapeitteen…
Auto oli keskustassa parkissa odotellen emäntäänsä palaavaksi Tukholman maratonilta. Kotiin paluun jälkeen kävi ilmi, että viikonlopun seisonta oli ilmeisesti saanut sängen kasvamaan auton kylkeen. Koko kosla on kuin tervassa ja höyhenissä pyöritelty, kirjaimellisesti.
Selitys on kuitenkin varsin arkinen: auto oli parkkeerattu lehmusten alle. Lehmuksista keväisin valuva mahla peitti auton siirapilla ja tuuli puhalsi tahmaisen pinnan täyteen erillaista siitepölyä ja siementä. Lopputulos on kuitenkin varsin vaikuttava ja pesu-urakka varmasti haastava.

[Lue lisää →]

Viimepäivien helteet mahdollistavat monenlaisia kuivuutta vaativia askareista, kuten esim. mattojenpesun.
Kävimmepä mekin Niiperin matto”rannassa” eli kaupungin matonpesupaikalla hinkaamassa talon räsymatot kesäkuntoon. Espoo on rakentanut asialliset altaat ja kuivaustelineet. Pesu sujuu tällaisella virallisella pesupaikalla kyllä huomattavasti kätevämmin kuin järvessä huljutellen. Kovaa homma se silti on 25 asteen helteessä punertaa märkiä räsymattoja altaaseen ja takaisin ja kaiken lisäksi niitä pitäisi vielä harjatakkin…

Jotain kirjoittamista piti keksiä, joten kerrotkoon siis virallisesti, että kävin eilen kesän ensimmäistä kertaa uimassa.
Uinti tapahtui Lahnuksen Myllyjärvessä, sormenpää mittarin näyttäessä veden pintalämpötilaksi noin 20 astetta. Todistajina oli vaimon ja koiran lisäksi erinäinen määrä kyläläisiä, sillä kaunis ilta oli saanut uimarit liikkeelle. Myllyjärvi on erityisen hyvä iltauintipaikka, koska aurinko paistaa rannalle vasta alkuillasta.

Koulut loppu ja loma alkaa…
Lauran loma alkoi tänä vuonna kesäleirillä, Bengtsorin saaressa. Leirikesä ry järjestää viikon mittaisia leirejä Benkussa, kuten saarta kutsutaan. Leiriläiset asuvat teltoissa ja muutenkin toimitaan luonnon keskellä. Lauralle sattui varsinainen helleviikko, joten telttailu sujui varsin hyvin. Seuraavana vuonna uudestaan.
Kuvassa näkyvä Grundit kyltti on Lauran telttakylän nimi. Lapset telttailevat 4-5 teltan kylissä, jotka ovat erillään toisistaan.

US ja Biosukeltajat järjestivät seurojen lapsille luontoretken Harakan saareen. Ohjelmassa oli saareen tutustumista, näytteiden keräämistä ja niiden tutkimista ja tietty eväiden syöntiä.
Luontopolulla vihaisia valkoposkihanhia väistellen keräsimme kaikenlaista mönjää ja ötököitä lammikoiden pohjalta. Keräilyretken jälkeen nautittiin eväät ja lounaan jälkeen näytteitä tutkittiin sisätiloissa mikroskoopeilla ja luupeilla. Oli ihmeelistä miten pienistä vesitipoista löytyi mikroskoopilla mitä ihmeellisimpiä näkymiä. Löysimme piileviä, vesikirppuja ja rataseläimiä. Levien lähinnä limaiselta näyttävät muodot paljastuivat kauniiksi rihmastoiksi suurennuksen alla. Tutkimusten jälkeen meitä odotti opastettu retki saarella oleviin näyttelyihin. Kävimme Alkumeressä, kävelimme meren ali Tallinnaan ja katselimme kauniita vedenalaisvalokuvia.

Niinhän tuo pitää kiirettä ettei meinaa ehtiä uutisia kirjoittamaan. Korvasienikausi taitaa olla jo hiljalleen ohi mutta pitää vielä mennä metsään katsomaan, josko viimeaikaiset sateet ovat innostaneet sienet esiin.
Jonkin verran korvasieniä on kuitenkin jo löytynyt. Popia ulkoiluttaessa törmäsimme yllätykseksemme kuvan sieneen Korpilammen pururadan vieressä. Sen jälkeen osasi katsella tarkemmin.

Eilen tarjoitui tilaisuus saada oikean ratsastusopettajan opastusta.

Hartikaisen Risto tuli opettamaan talleille ja minullekkin löytyi aika. Se oli ensimmäinen kerta kun olin ammattilaisopettajan ohjauksessa ja kyyti oli kovaa. Ei sillä, että olisin saanut hirveät haukut tai mitään sellaista mutta intensiteetti oli vaan jotain mihin ei ole tähän astisessa hupiratsastuksessa tottunut. Hiki vaan virtasi kun ravasin ympäri maneesia. Kaikki “temput” tehtiin vauhdista. Minun alkeistemput ei nyt mitään ihmeellisiä ole vaan lähinnä suunnanvaihtoa tai kevennyksen vaihtamista oikealle jalalle. Ei vaan ole koskaan aiemmin tullut ravattua niin pitkään yhtäkyytiä. Yllättäen Riston neuvot purivat heti, sillä aiemmin olen puristanut hevosta liikaa ja saanut nivusten lihaksen kipeiksi. Nyt rasitus tuntuu lähinnä reisissä mikä on uutta. Läksyä tuli käsien asennosta ja käytöstä. Seuraavaa kertaa odotellen…

Kolumbiasta en valitettavasti ehtinyt nähdä muuta kuin hotellin, toimiston ja hieman Bogotan katuja. Ostoksilla kävin parina iltana paikallisissa ostoskeskuksissa. Ostelu oli pikkupakko sillä onnettomana tunarina jätin housut roikkumaan Liman hotellin komeroon. Oli yllättävän tuskaista löytää tarpeeksi pitkä housut Bogotan ostareista. Pitkä mutta hoikka skandinaavi oli selvästi ohi paikallisen keskimitan ja housutarjonta oli lähinnä “vedenpaisumusta odotellessa” mallistoa. Muuten ostoskorin pohjalle kertyi joitain pieniä matkamuistoja. Kaikille Bogotan käviöille voin suositella matkamuisto ostoksiin SalvArte ketjua. He myyvät “reilun kaupan” käsitöitä. Löytyy kaikkea koruista vaatteisiin ja koriste-esineisiin.

[Lue lisää →]

Toukokuussa teimme Lauran kanssa retken Harakan saareen.
Urheilusukeltajat järjestivät luontopäivän Helsingin edustalla olevaan Harakan saareen. Saaressa toimii opastuskeskus, jonka tiloissa on mahdollisuus tutkia luonnosta kerättyjä näytteitä.
Päivän aikana kiertelimme ympäri saarta pesiään puolustavia valkoposkihanhia väistellen ja retken jälkeen kerätyt näytteet tutkittiin luontotalolla.