Kategoria — työmatkat

Oslon projektissa oli pikkujoulut 30pvä ja minäkin pääsin mukaan.

Juhlat pidettiin läheisessä hotellissa, jossa tarjoiltiin Norjalainen joulubuffee. Tarjolla oli niin perinteisiä kuin vähän uudempiakin herkkuja. Perinteistä linjaa edusti alkupaloissa kalaruuat kuten “rakfisk”, Norjalaisten versio hapankalasta. Kalaa haudutetaan kuukausikaupalla ja nautitaan viipaleina leivän ja sipulin kera. Itse asiassa se oli ihan hyvän makuista. Myös pääruuissa oli perinteisiä lampaan- ja possunliha herkkuja. Norjassa ei syödä kinkkua mutta lanttulaatikkoa löytyy. Kinkun sijasta on parin tuuman paksuisia, reilusti silavaa omaavia siivuja possun ja lampaan kylkeä.

Muita ruokia oli mm. viittä kuutta erilaista rapua, simpukoita ja hummerin puolikaita. Jälkiruokiakin oli jos jonkinlaista tytinää ja tutinaa sekä tietysti keksejä, juustoja jne. Kuvassa perinteinen jälkkäri”kakku”.

Projektin iso pomo yllätti iloisesti ja kutsui meidät syömään hyvää ruokaa. Paikaksi oli valittu restauranteik. Eik on mielestäni varsin erikoinen paikka, sillä ruokalistalle on vain viisi ruokalajia: yksi alkuruoka, kaksi pääruokaa ja pari jälkiruokaa. Tilata voi joko kolmen, neljän tai viiden ruuan aterian. Hinta on kiinteä/paketti.
[Lue lisää →]

Trusin seikkailut Oslossa jatkuvat. Täälä viikolla siivooja pisti Trusin aina pöydälle sängyn viereen, eikä esim tyynylle. Eri hotelli, eri siivooja…

Muutoin Oslon matka on sujunut varsin perinteisesti; myöhään toimistolla, syömään, hotellille hieman surfailemaan netissä ja nukkumaan. Tällä kertaa parannuksena on mukaan otettu jooga matto. Aamuisin kun kuitenkin herää aikaisin niin tein hieman jooga liikkeitä ennen aamiaiselle lähtöä. Itseasiassa varsin hyvältä tuntuva tapa aloittaa päivä, pitäisiköhän tehdä samoin kotonakin…?

[Lue lisää →]

Luin kerran artikkelin eräästä herrasta, jonka nimeä en todellakaan muista, mutta joka tapauksessa merkittävä henkilö, joka matkusti paljon työnsä takia. Hänellä oli laukussaan aina mukana pehmoeläin, jonka oli saanut matkatoverikseen lapseltaan. Siitä innostuneena minäkin pyysin Lauralta oman matkapehmon ja harkinnan jälkeen minulle myönnettiin Trusi-Sorsa mukaan otettavaksi. [Lue lisää →]

Täällä taas. Viimeisen kuukauden aikana olen ollut joka viikko Oslossa pari-kolme päivää. Silti ei voi sanoa että olisi tullut kaupunki tutuksi mutta Oslon hotellit ja lentokenttä sitävastoin alkavat olla varsin tuttuja.

Oslon hotelli tilanne on jostain syystä varsin kaoottinen: hotellit ovat aina täynnä ja kalliita. Olen ollut joka viikko eri hotelleissa, pahimmillaan joka yö eri hotellissa.

[Lue lisää →]

Työn puolesta matkustamisessa on se etu, että pääsee paikkoihin joihin ei muuten pääsisi tai tulisi mentyä. Tällä kertaa kokouksen yhteydessä oli iltaohjelmana vierailu Münchenin Olutfestivaaleille eli Octobrfestiin .

Käivimme paikalla tapahtuman ensimmäisellä viikolla. Münchenin festivaalit kestävät reilut kaksi viikkoa, jonka aikana juhlissa vierailee yli 6,2 miljoona janoista.
Juhla-alue on valtavan suuri käsittäen 14 valtavaa telttaa ja suuren huvipuiston. Meille oli varattu paikat yhdestä “pienimmistä”, kalaruokiin erikoistuneesta Fisher-Vroni teltasta. Telttaan mahtuu vähän vajaa 2700 henkeä ja se oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Suurimpiin telttoihin mahtuu noin 10000 henkeä. Teltta antaa täysin väärän kuvan noista ravintoloista. Totta, että ne ovat ehkä joskus aikoinaan olleetkin telttoja mutta nykyään ne ovat rakennuksia, joissa on täydelliset suurkeittiöt, orkesteri korokkeet jne.

Siellä sitten istutaan kuin sillit suolassa kymmenen henkeä yhden pöydän ääressä. Pöydät on sullotu aivan kiinni toisiinsa niin, että liikkuminen on varsin rajallista. Istu siinä sitten koko ilta polvet suussa kovalla ja matalalla puupenkillä… Tarjoilijat kantavat litran kolpakoita ja ruokaa minkä ehtivät. Tarjoilu kyllä pelasi ja ruoka oli ihan syötävää. Rasvaista ja tukevaa.

Mitä siellä sitten tehdään? Noh, käytännössä istutaan pöydissä ja syödään ja juodaan. Keskustellaan pöytäseurueen kanssa. Alkuillan syömisen ja juomisen jälkeen juhlakansa alkoi lämpenemään ja kun orkesterikin vaihtoi baijerilaisesta torvimusiikista ikivihreisiin rokkiklassikoihin tunnelma nousi kattoon ja kansa alkoi tanssia pöydillä ja penkeillä paremman tilan puutteessa. Kuvia galleriassa .

Kolumbiasta en valitettavasti ehtinyt nähdä muuta kuin hotellin, toimiston ja hieman Bogotan katuja. Ostoksilla kävin parina iltana paikallisissa ostoskeskuksissa. Ostelu oli pikkupakko sillä onnettomana tunarina jätin housut roikkumaan Liman hotellin komeroon. Oli yllättävän tuskaista löytää tarpeeksi pitkä housut Bogotan ostareista. Pitkä mutta hoikka skandinaavi oli selvästi ohi paikallisen keskimitan ja housutarjonta oli lähinnä “vedenpaisumusta odotellessa” mallistoa. Muuten ostoskorin pohjalle kertyi joitain pieniä matkamuistoja. Kaikille Bogotan käviöille voin suositella matkamuisto ostoksiin SalvArte ketjua. He myyvät “reilun kaupan” käsitöitä. Löytyy kaikkea koruista vaatteisiin ja koriste-esineisiin.

[Lue lisää →]

Matka Paracasiin alkoi reippaalla herätyksellä aamuyöstä. Valitsimme työkaverin kanssa halpisversion eli Lima – Paracas väli taitettiin tilausvuoron sijasta normaalilla pikavuorolla. Hintakin oli vastaavasti 360$ sijasta 80$.

[Lue lisää →]

Ensimmäinen retkipäivä alkoi retkellä Pachacamacin raunioille. Kysessä on Inkatemppelin ja -kylän rauniot vähän matkaa Liman ulkopuolella.

Matkalla raunioille tutustuimme kaupunkin etäläosan nähtävyyksiin vaikka kyseessä ei ollut varsinainen kaupunkikierros. Vieraillimme mm. Rakkauden Puistossa, josta löytyy suutelukilpailua esittävä patsas. Puiston reunaa kiertävä aita on kopio Espanjassa olevasta puistossa. Puistosta on hienot näkymät rannalle ja merelle. Lisäksi näimme kauniita siirtomaa-ajan taloja sekä tietty pari kirkkoa.

Kaupungin katselun jälkeen siirryimme raunioille. Kierroksen alussa kävimme pienessä opastuskeskuksessa, jossa oli alueen pienoismallin lisäksi jonkin verran keramiikkaa. Raunioalueella on sekä temppeleiden, että asuirakennusten raunioita. Osa on kunnostettu. Raunioretken jälkeen meidät vietiin lounaalle, jonka jälkeen varsinainen kaupunkikierros. Kävimme läpi tarkeimmät aukiot ja rakennukset, jonka lisäksi vierailimme yhdessä museossa. Museossa oli mm eri intiaanikultturien kultaesineitä (inkat ovat viimeisin) sekä keramiikkaa.

Linkki Wikitravel: Lima (englaniksi)

Inka-aarteiden ja siiromaavallan aikaisten rakennusten lisäksi Peru tunnetaan hyvästä ruuasta ja erityisesti meren elävistä. Kaupunki on pullollaan toinen toistaan parempia ravintoloita. Käymisen arvoisia museoita on myöskin useita.

[Lue lisää →]