Kategoria — Hänen Koiruutensa

Ei olekkaan pitkästä aikaa tullut kirjoitettua mitään Popi kuulumisia niin keksitään nyt sitten tikusta asiaa.
Eilen lähdin ulkoilemaan Saksasta saapuneen työkaverin kanssa. Kävimme ensin syömässä kaupungin parasta kiinalaista Dong Bei Hu:ssa ja sitten suuntasimme Mummotunneliin. Mitens tämä nyt sitten liittyy Popiin?
Noh, Isännän herkutellessa ja kaikessa rauhassa jorailessa Popi kyllästyi yksin oloon ja hyödynsi huonosti sulkemani terassinoven. Hänen Koiruutensa oli ilmeisesti tuupannut oven auki ja lähtenyt vuorostaan kylille. Viisas koira sinänsä kun käyttää itse itsensä ulkona…
Naapurin pojat sitten olivat äkänneet koiran keskellä tietä ja toivat sen ystävällisesti takaisin narun päähän. Naapurin rouva puolestaan kävi pistämässä koiran sisään avoimesta ovesta 22 aikoihin, kun ei isäntää kuulu kotiin. Koko homma kruunaa, että vaimo on Tunisiassa ja kun naapurin rouva ei löytänyt minun numeroa niin soitti sitten vaimolle, joka puolestaa kiipeää lankoja pitkin tyyliin “…missäs sitä oikein ollaan…”, voitte hyvin kuvitella.
Käry kävi, mutta onneksi vahingot jäivät vähäisiksi.

Mukava yhteensattuma, kun Iisalmen westielenkki sattui meidän matkapäivälle.

Juna saapui iltapäivällä, joten aikaa lenkille valmistautumiseen jäi riittävästi. Illallisen jälkeen hyppäsimme autoon ja hurautimme lenkin lähtöpaikalle. Alkuun tilanne näytti huolestuttavalta kun paikalla oli laumoittain Saksanpaimenkoiria. Katsoimme Popin kanssa viisaimmaksi jäädä autoon ettei Popi päädy jonkin sefferin iltapalaksi.

Helpotukseksemme paikalle alkoi kerääntyä myös kokoluokaa pienempiä koiruuksia, joten lenkki oli toteutumassa. Saksalaiset olivat menossa paikallisen lajikerhon harjoituksiin läheiselle kentälle mihin meidänkin oli tarkoitus mennä, joten lenkiin tehtiin pikainen muutos. Paikalla oli 6 westiä + muutama westiksi haluava muun rotuinen. Pikainen lenkki heitettiin kipakassa talvisäässä. Vaikka pakkasta ei paljon ollutkaan niin viima teki kelistä hyytävän.

Popille tapaaminen oli jännittävä, sillä paikalla oli äidin lisäksi velipoika. Junamatkan ja lenkin jälkeen Popi olikin varsin rentoa poikaa ja uni maistui illalla.

Perheen miehet ottivat varaslähdön pääsiäiseen ja puksutteli junalla Iisalmeen keskiviikkona.

Lemmikkivaunu oli molemmille ensikerta, joten jännitystä oli puolin ja toisin. Onneksi vaunu osoittautui varsin leppoisaksi paikaksi. Ylätyksekseni vaunussa oli 5 muutakin koiraa heti alusta alkaen. Muutama koira lisää tuli matkalta ja vastaavasti pari myös jäi pois. Popilla siten riitti ihmeteltävää koko matkaksi.

Ihmisille vaunu oli myös myönteinen kokemus, sillä koirat ovat mukavasti yhditävä tekijä ja syy aloittaa keskustelu. Niimpä matka sujui rattoisasti koiria ihmetellessä ja niistä keskustellessa. Tosin kyllä aikaa jäi myös matkakirjaksi otetun Potterin lukemiseen.

Popi, kuten useimmat koirat haluaa osallistua kaikkeen tekemiseen. Niinpä se on alkanut Joogaamaan minun mukana. Ohessa pari kuvaa joista näkyy miten komeasti Jooga-asennot taipuvat meidän Koiruudelta. Kuvat on otettu Helmikuussa meidän pihalta, kun kauniin sään innoittamana Popi halusi joogata ulkona.

Joogasarja alkaa aina Aurinkotervehdyksillä. Tässä Popi on tekemässä Aurinkotehvehdys A:ta, sarjan puolivälissä. Liikkeen nimi on Pancha.

[Lue lisää →]

Patologin lausunto Popin korvasta leikatusta patista. Onneksi oli sitä mitä arveltiinkin.

Näytteessä todetaan hyvin rajoittunut, dermiksestä nahanalaiseen rasvakudokseen ulottuva, hyvänlaatuinen
pyörösolukasvain, joka vaikuttaa kokonaan poistetulta. Kutaaniset histiosytoomat ovat erityisesti nuorilla koirilla
yleisesti esiintyviä kasvaimia. Histiosytoomat eivät yleensä uusiudu paikallisesti kirurgisen poiston jälkeen.
Muutos oli pinnaltaan ulseroitunut ja sekundaarisesti tulehtunut. Histiosytooma kutaaninen.

Popi joutui (jälleen) leikkaukseen. Tällä kertaa syypäänä oli korvanlehden sisäpuolelle ilmestynyt patti. Ilmeisesti kyseessä on taas histiosytooma. Samanlainen patti leikattiin Popilta rinnasta. Juttu aikaisemmasta leikkauksesta löytyy täältä. Leikkauksen suoritti jälleen Popin henkilääkäri Esa Apexista, kuten viimeksikin.

Kiitoksen vaan Esalle jälleen hyvästä työstä.

Potilas on toipunut hämmästyttävän hyvin. Korvassa oli side pari päivää mutta irtosi itsekseen eikä uutta tarvittu. Haavaa ei ole ommeltu, koska se olisi vetänyt korvanlehden “rullalle”, joten haava paranee avohaavana. Myöskään kauluria ei ole yllätyksemme tarvittu. Ilmeisesti korva on sen verran kipeä, että Popi ei halua rapsuttaa korvaansa. Päättelimme sen siitä, että mikäli korvaan osuu vahingossa niin Popilta pääsee pieni vinkaisu. Antibiootit ja särkylääkkeet ovat osa Popin ruokavaliota seuraavat pari viikoa mutta kaikenkaikkiaan potilas näyttää voivan hyvin ja on varsin aktiivinen.

Valitettavasti Legg-Perthes diagnoosi vahvistui ja edessä oli leikkaus. Popi leikattiin 5.4.2007 ja leikkauksen suoritti Popin henkilääkäri Esa Apex klinikalta.

Leikkaus sinänsä meni hyvin ja potilas toipuu hyvin. Ei voi kuin ihmetellä luontokappaleiden toipumista. Leikkauksesta on vasta muutama päivä ja poika könkkää sujuvasti kolmella jalalla. Pitää oikein hillitä meno haluja ettei rasitu liikaa näin esimmäisinä toipilaspäivinä.

[Lue lisää →]

Popi alkoi ontua toista takajalkaansa pari viikkoa sitten ja aikamme ihmeteltyämme veimme pojan lääkäriin. Tuomia oli varsin tyly: röntgenkuva näytti vaalean alueen reisiluunpäässä ja leikkaus on edessä. Lainaus Chihuahua-sivuilta:

Legg-Perthes on pienillä roduilla esiintyvä reisiluunpään sekä nivelruston rakenteen turmeleva sairaus. Ensimmäiset oireet voivat ilmaantua noin neljän kuukauden iästä alkaen. Tyypillisiä oireita ovat sairaan puolen jalan “hypyttäminen” ts. koira ei varaa painoaan sille joka askeleella, liikkumishaluttomuus varsinkin portaissa sekä jäykkyys ylösnousun jälkeen. Oireet yleensä pahenevat rasituksen jälkeen.

Jos lonkka on mennyt sijoiltaan, ei koira pysty liikuttamaan jalkaansa eikä yleensä anna kipujen vuoksi koskea siihen. Diagnoosi perustuu röntgenkuvaan. Koira rauhoitetaan kuvauksen ajaksi. Jos koiralla on legg-perthes tulisi välttää kovaa juoksuttamista ja hypyttämistä. Kevyt liikunta on hyväksi, koira voi myös uida vapaasti. Kipua lieväntäviä lääkkeitä käyttää tarvittaessa. Legg-perthes voidaan hoitaa poistamalla vaurioitunut reisiluun pää, josta ei ole havaittu olevan haittaa pienille ja kevyille kääpiökoirille.

Eli kaikeksi onneksi vaivasta pitäisi päästä leikkauksella eroon ja parantuminenkin on keskustelupalstojen perusteella täydellistä. Leikkaus on varattu 5.4.07 eli pääsiäistä edeltäväksi torstaiksi. Olemme sitten pääsiäisen kotona hoitelemassa toipilasta.

Popi kävi trimmaajalla jo helmikuun puolivälissä mutta en vaan ole saanut juttua aikaiseksi.

Popi kävi trimattavana Lehtosen Vesalla. Vesa asuu “meillä päin” ja sattuu olemaan Popin isän omistaja, siinä perusteet trimaajan valinnalle. Eipä sillä etteikö Vesan näyttelymenestys antaisi olettaa, että trimmaaminen on hyvin hallussa. Käynnissä ei sinänsä mitään ihmeellistä. Tosin navigaattori ohjasi minut erään maatilan pihaan mutta sieltä kyllä neuvottiin oikeaan osoitteeseen. Vesa otti Popin huostaansa ja kävin hakemassa reilun parin tunnin kuluttua. Olipahan pojan ulkonäkö muuttunut! Popi sai kehuja rauhallisuudestaan. Ei kuulema ollut mitään ongelmia vaikka ensi kertaa trimattiin.

Ohessa vielä kuva ennen trimmausta.

Popi on saanut kolmisen viikkoa nautiskella nautajauhenlihaa allergiapapanoiden mausteena. Pelkkää allergia papanaahan syötiin melkein kolme kuukautta, jotta oltiin varmoja kaikkien oireiden häviämisestä.

Suureksi iloksemme naudanlihasta ei ole tullut mitään reaktioita.

Naudanlihan kelpaaminen ruoklavalioon on suuri helpotus, sillä nyt Popi on saanut jälleen nauttia mehevistä luista. Aiemmin syötettyjen hirven ja poronluiden saanti on varsin kausiluonteista ja hankalaa.

Seuraavaksi tosiaan kokeillaan possua parin viikon ajan. Saas nähdä miten käy…