Kategoria — Harrastuksista

Olimme kaiman kanssa päättäneet tehdä jo perinteiseksi muodostuneen pitkän sauvakävelyn sunnuntaiaamuna. Nousin urheasti kahdeksalta aamupalalle edellisillan pikkujoulun painaessa silmäluomia kiinni. Yllätys oli melkoinen, kun maata koristi 10cm lumikerros ja lisää tuli taivaan täydeltä. Siinä vaiheessa aloin jo hieman epäillä lenkin mielekkyyttä.
[Lue lisää →]

Maratonkoulun valmentaja suositteli käymään lääkärillä valittamassa korkeaa sykettä. Hänen mielestään minun juoksentelu sujuu liian kevyen oloisesti syketasson nähden. Sykkeet ovat tosi korkealla mutta silti pystyy juoksemaan. Hän piti sitä kokemuksensa perusteella epänormaalina. Lääkäri määräsi ystavällisesti EKG:n ja perusverikokeet näin alkajaisiksi vaikka pitikin varmana, että korkea syke johtuu huonosta kunnosta.

Olen taipuvainen uskomaan lääkäriä mutta toisaalta on mielenkiintoista saada tietää uusimmat veriarvot ja nähdä sydämmentykytys oikein paperilla.

Ei ole juoksu kunnossa kehumista…

Työpaikan juoksukerho järjesti juoksu/maratonkoulun ja minä hölmö meni liittymään ryhmään. Koulu kokoontuu kerran kuussa ja tähän mennessä meillä on ollut pari harjoitusta. Tänään kolmannella kerralla vuorossa oli Cooperin testi, klassinen juoksu kunnon mittari. Jokainen armeijan käynyt muistanee Cooperin lämmöllä…

[Lue lisää →]

Jos lie tähänkään asti kulkenut mutta eilen ei senkään vertaa. Liekkö lauantain 12km sauvakävely vienyt mehut mutta syystä tai toisesta eilinen lenkki oli yhtä urheilun tuskaa.
[Lue lisää →]

Tulin kerran ostaneeksi aivan heräteostoksena akvaariooni lumpeen. Kaupasta tullessaan se ei ollut juuri muuta kuin musta pienen perunan kokoinen juurimukula mutta nyt siitä on kasvanut oikein komea lumme, jonka vedet kelluskelevat komeasti akvaarion pinnalla.
Jostain syystä se näyttää viihtyvän hyvin meidän altaassa. Uusia lehtiä tulee tasaiseen tahtiin ja yhtä ahkerasti minä poistelen enimpiä ettei koko allas peity lumpeen lehtiin. Nyt se sitten innoistui kukkimaan. Aikani ihmettelin kun tavallisen lehtivarren sijasta juuresta alkoikin nousta sellainen tavallista paksumpi varsi ennenkuin tajusin, että lummehan aikoo kukkia. Muutaman päivan kesti ennenkuin kukkavana pääsi pintaan asti mutta loppujejn lopuksi siitä aukesi varsin kaunis kukka. Parhaimmillaan kukka oli vartensa varassa muutaman sentin veden pinnan yläpuolella. Kukkimista kesti viitisen päivää, jonka jälkeen kukka vajosi veteen ja lakastui.

Käväisin taas eilen lenkillä. Viikonloppuna lenkit jäivätkin tekemättä, kun olimme Vaakkoilla vaeltelemassa ja totesin, että päivittäinen 25kg rinkan kanto vastaa hyvin yhtä peruskestävyys harjoitusta.

Niimpä sitten seuraava lenkki oli eilen ja kuinka ollakkaan alkuilta meni siinä hössöttäessä. Yritin pakkailla kamoja ensi viikon vaellukselle ja hoidella paria muuta juttua. En ymmärrä miten siinä sitten pääsi käymään mutta syönti meni vähän myöhään (lenkin kannalta) ja pian kello oli kahdeksan, kun viimein ryntäsin lenkille. Päätin, että joka tapuksessa lenkille mennään, kun määrä oli. Reilua tuntia aiemmin nautitut jauhelihapihvit pistivät tiukasti vastaan alkumatkasta. Takaraivossa takuttava ajatus siitä mitä vielä pitäisi tehdä ja ehtiä siivitti jalkoja siihen tahtiin, että sykemittari huusi itsensä käheäksi huomautellessaan liian kovasta vauhdista. Vasta puolentunnin taistelun jälkeen pihvit alkoivat luovuttaa ja ajatuksetkin rauhoittuivat niin, että viimeiset kymmenisen minuuttia meni oikein mukavasti. Näimpä lenkistä loppujenlopuksi jäi jälleen hyvä mieli ja tuli harjoituskin hoidettua ajallaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin toimii tässä tarinassa täydellisesti.

Kesäsää suosi nuorisoviikonlopun osanottajia US:n ja Nousun yhteisessä tapahtumassa Villingissä. Mekin olimme mukana, tosin vain lauantaina. Ohjelmassa oli saareen tutustumista pienen tehtäväradan muodossa, vesileikkejä ja tietenkin eväitä.
Paikalla oli runsaasti väkeä, kirjaimellisesti vauvasta vaariin (ja koira). Kaiju oli edellis vuosien malliin järjestänyt runsaasti erilaista vesiohjelmaa trampoliinista banaaniveneeseen. Tosin keskustelimme olisiko oikea nimi Hodari-vene, kun joidenkin mielestä se muistutti enemmän hodaria kuin banaania…
Päivä kului iloisesti hyvässä seurassa auringon paisteessa. Osa porukasta taiteili katton kimpussa mutta liian kuuma sää esti huopatyöt. Räpylä vei väsyneet ulkoilijat takaisin Puotilaan iltapäivästä osan porukasta jäädessä saaren yöksi. Kuvia galleriassa .

[Lue lisää →]

Pari kuukautta juoksentelua on nyt takana ja pakko myöntää, että kehitystä on tapahtunut. Nykyään pystyy hölköttelemään tunnin yhteenmenoon (~7km) mikä vielä pari kuukautta sitten tuntui täysin utopistiselta.
Pyrin noudattamaan tiukasti sykerajoja, sillä uskon niiden noudattamisen edistävän harjoittelua. Palautuminen lenkistä on nopeampaa kun sykkeet ovat pysyneet sovituissa rajoissa. Sehän on toisaalta itsestään selvää, sillä silloin rasitus ei ole noussut liian korkeaksi. Jonkun mielestä rasitus ei silloin ole riittävä mutta itse uskon rajojen voimaan.

Tänään lenkki oli varsin tuskaista. Pitäisi kaikenkukkuraksi olla kevyt viikko eli kolme puolentunnin lenkkiä. Taidan tehdä sen viimeisen vaikka sauvakävellen, niin hankalalta juoksu tänään tuntui. Venyttely on varmasti ollut puutteellista ja lihakset eivät tunnu ehtivän palautua.
Kuumuus varmasti ottaa osansa mutta siitäkin huolimatta tällä viikolla on ollut takkuista. Helle ja kova kosteus varmaan…ja väärä voitelu. Hyviä syitä ottaa rennommin.

[Lue lisää →]

Tällä kertaa oli erityisen vaikeaa valita jutulle otsikkoa, kun ei tiennyt hehkuttaisiko kesän ensimmäistä sukellusta vai uutta kameraa…

Kamera ja sen kotelo olivat kuitenkin pääsyy sukellukselle, joten pääsköön se sitten otsikoihin. Kohteeksi testausreissuslle valittiin Iso valkeen järvi Someron lähellä. Järvi on tunnetusti kirkasvetinen ja helposti saavutettavissa.
Päivä oli mitä parhain: aurinko paistoi ja vesi oli lämmintä (+19 pinnassa). Meillä molemmilla oli markäpuvut, Perryllä ensimmäistä kertaa noin 10 vuoteen, joten ilmassa oli seikkailun makua (Perryhän sukeltaa kuivapuvulla, lukijoille tiedoksi). Homma sinänsä oli selvä: kamat päälle ja veteen. Pörräsimme vajaan tunnin matalissa rantavesissä kameralla leikkien. Kuvauskalustona on Nikon D80 + Ikeliten kotelo ja salama. Kuvia tuli yli 200 joista muutamia on näytillä galleriassa . Järvellä oli samaanaikaan pari muutakin sukeltajaa, joista kauniimman ikuistimme Muuta sukelluksen aikana nähtyä oli tietty Iso Valkeen kuuluisa ruuhi sekä affenia ja muita vedeneläviä.
Näin tuli vietettyä ratttoisa iltapäivä sukelluksen parissa. Jälkeenpäin huomasimme, että yhtä jos toistakin nappulaa olisi pitänyt/voinut kokeilla, joten tiedossa on uusia harjoitusreissuja.

[Lue lisää →]

En ole muistanutkaan aikaisemmin mainita, että aloitin juoksentelemaan. Eikähän kukaan viitsi tuollaista hulluutta aloittaa yksin, joten olen houkutellut mukaan parit kaverit. Tosin alusta mukaan on pääsyt vain HannuP, sillä muut ovat vedonneet erilaisiin tekosyihin kuten revenneisiin nivelsiteisiin ja katkenneisiin kylkiluihin…

[Lue lisää →]