Kategoria — juoksu

Firman juoksukerho järjesti tilaisuuden mennä nk. kynnystestaukseen Pajulahden Urheiluopistolle.

Kynnystestauksessa juostaa juoksumatolla 3 minuutin pätkiä ja nopeutta nostetaan joka kerta yhdellä kilometrillä. Tasojen välissä mitataan verestä maitohappo ja näin saadaan selville sykerajat ym harjoittelun kannalta tarpeellista.

[flv:pajulahti.flv 320 240]
[Lue lisää →]

Pitkästä aikaa sain itsestäni irti ja päivitin harjoituspäiväkirjan. Lisätyksi tuli kaikki olemassa olevat harjoitukset tältä vuodelta.

Toinen Hannu on ollut huomattavasti tunnollisempi päiväkirjan täytössä mutta nyt minunkin tiedot on ajantasalla. Melko katkonaiselta näyttää mutta puolustukseksi voin sanoa, että kuluneeseen kolmeen kuukauteen sisältyy mittarin korjausta, hiihtoloma ja kuumeesta toipuminen, joten syystäkin harjoituksissa on taukoja.

Valitettavasti harjoituspäiväkirjan ohjelmistoa ei ole päivitetty pitkään aikaan ja siinä ilmenee joitain ongelmia uuden Joomlan kanssa. Ainakin minulla osa harjoituksista ei näy kaleterissa. Tosin luvut kyllä sisältyvät kuukauden yhteenvetoon eli näyttää vähän hassulta, kun kalenterissa näkyy vain pari harjoitusta mutta yhteenvedossa kilometrejä on huomattavasti enenmän.

Pitää tutkia on asialle tehtävissä jotain vai pitääkö siirtyä toisen ohjelmiston käyttöön. Vanhojen harjoitusten siirtäminen olisi vaan melkoinen tuska ja sitä ei haluaisi joutua tekemään ainakaan käsin.

Kuten aiemmin tuli mainittua olin hiihtoloman kuumeessa. Sen jälkeen päätin pitää kunnon tauon urheilusta ettei mitkään jälkitaudit pääse iskemään. Viikon toipumisen jälkeen uskaltauduin kokeilemaan liikkumista. Lauantaina kävelin Luukin pidemmän lenkin (12km) Popin kanssa. Hyvin tuli selväksi miten heikoksi viikon kuume oli miehen vetänyt. Ylämäet tunsi ohimoilla kun syke nousi takomaan oikein kunnolla ja nyt siis puhutaan kävelystä… Parin tunnin lenkin jälkeen olin aivan tattis ja toipumiseen meni muutama tunti.

Sunnuntaina sitten ajattelin kokeilla kevyttä juoksua mutta se meni kävelyksi monestakin syystä. Ensimmäinen oli tietty korkealle kohoava syke, joka pysyi jotenkuten aisoissa kun juoksun tiputti reippaaseen kävelyyn. Toisekseen auran jäljiltä edellisenä yönä satanut nuoska oli tamppautunut luistinradan liukkaaksi, joten paikoitellen liikkuminen meni melkoiseksi taiteiluksi. Mutta hiljaa hyvää tulee. Illalla joogaan venyttelemään ja viikolla sitten taas kokeillaan juoksua.

Olimme kaiman kanssa päättäneet tehdä jo perinteiseksi muodostuneen pitkän sauvakävelyn sunnuntaiaamuna. Nousin urheasti kahdeksalta aamupalalle edellisillan pikkujoulun painaessa silmäluomia kiinni. Yllätys oli melkoinen, kun maata koristi 10cm lumikerros ja lisää tuli taivaan täydeltä. Siinä vaiheessa aloin jo hieman epäillä lenkin mielekkyyttä.
[Lue lisää →]

Maratonkoulun valmentaja suositteli käymään lääkärillä valittamassa korkeaa sykettä. Hänen mielestään minun juoksentelu sujuu liian kevyen oloisesti syketasson nähden. Sykkeet ovat tosi korkealla mutta silti pystyy juoksemaan. Hän piti sitä kokemuksensa perusteella epänormaalina. Lääkäri määräsi ystavällisesti EKG:n ja perusverikokeet näin alkajaisiksi vaikka pitikin varmana, että korkea syke johtuu huonosta kunnosta.

Olen taipuvainen uskomaan lääkäriä mutta toisaalta on mielenkiintoista saada tietää uusimmat veriarvot ja nähdä sydämmentykytys oikein paperilla.

Ei ole juoksu kunnossa kehumista…

Työpaikan juoksukerho järjesti juoksu/maratonkoulun ja minä hölmö meni liittymään ryhmään. Koulu kokoontuu kerran kuussa ja tähän mennessä meillä on ollut pari harjoitusta. Tänään kolmannella kerralla vuorossa oli Cooperin testi, klassinen juoksu kunnon mittari. Jokainen armeijan käynyt muistanee Cooperin lämmöllä…

[Lue lisää →]

Jos lie tähänkään asti kulkenut mutta eilen ei senkään vertaa. Liekkö lauantain 12km sauvakävely vienyt mehut mutta syystä tai toisesta eilinen lenkki oli yhtä urheilun tuskaa.
[Lue lisää →]

Käväisin taas eilen lenkillä. Viikonloppuna lenkit jäivätkin tekemättä, kun olimme Vaakkoilla vaeltelemassa ja totesin, että päivittäinen 25kg rinkan kanto vastaa hyvin yhtä peruskestävyys harjoitusta.

Niimpä sitten seuraava lenkki oli eilen ja kuinka ollakkaan alkuilta meni siinä hössöttäessä. Yritin pakkailla kamoja ensi viikon vaellukselle ja hoidella paria muuta juttua. En ymmärrä miten siinä sitten pääsi käymään mutta syönti meni vähän myöhään (lenkin kannalta) ja pian kello oli kahdeksan, kun viimein ryntäsin lenkille. Päätin, että joka tapuksessa lenkille mennään, kun määrä oli. Reilua tuntia aiemmin nautitut jauhelihapihvit pistivät tiukasti vastaan alkumatkasta. Takaraivossa takuttava ajatus siitä mitä vielä pitäisi tehdä ja ehtiä siivitti jalkoja siihen tahtiin, että sykemittari huusi itsensä käheäksi huomautellessaan liian kovasta vauhdista. Vasta puolentunnin taistelun jälkeen pihvit alkoivat luovuttaa ja ajatuksetkin rauhoittuivat niin, että viimeiset kymmenisen minuuttia meni oikein mukavasti. Näimpä lenkistä loppujenlopuksi jäi jälleen hyvä mieli ja tuli harjoituskin hoidettua ajallaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin toimii tässä tarinassa täydellisesti.

Pari kuukautta juoksentelua on nyt takana ja pakko myöntää, että kehitystä on tapahtunut. Nykyään pystyy hölköttelemään tunnin yhteenmenoon (~7km) mikä vielä pari kuukautta sitten tuntui täysin utopistiselta.
Pyrin noudattamaan tiukasti sykerajoja, sillä uskon niiden noudattamisen edistävän harjoittelua. Palautuminen lenkistä on nopeampaa kun sykkeet ovat pysyneet sovituissa rajoissa. Sehän on toisaalta itsestään selvää, sillä silloin rasitus ei ole noussut liian korkeaksi. Jonkun mielestä rasitus ei silloin ole riittävä mutta itse uskon rajojen voimaan.

Tänään lenkki oli varsin tuskaista. Pitäisi kaikenkukkuraksi olla kevyt viikko eli kolme puolentunnin lenkkiä. Taidan tehdä sen viimeisen vaikka sauvakävellen, niin hankalalta juoksu tänään tuntui. Venyttely on varmasti ollut puutteellista ja lihakset eivät tunnu ehtivän palautua.
Kuumuus varmasti ottaa osansa mutta siitäkin huolimatta tällä viikolla on ollut takkuista. Helle ja kova kosteus varmaan…ja väärä voitelu. Hyviä syitä ottaa rennommin.

[Lue lisää →]

En ole muistanutkaan aikaisemmin mainita, että aloitin juoksentelemaan. Eikähän kukaan viitsi tuollaista hulluutta aloittaa yksin, joten olen houkutellut mukaan parit kaverit. Tosin alusta mukaan on pääsyt vain HannuP, sillä muut ovat vedonneet erilaisiin tekosyihin kuten revenneisiin nivelsiteisiin ja katkenneisiin kylkiluihin…

[Lue lisää →]