Uganda, ensimmäinen päivä, 20.6.2014

Ensimmäinen päivä oli käytännössä kokonaan siirtymistä itä-Ugandasta länteen. Sen jälkeen kun löysimme automaatin, joka suostui antamaan seinästä paikallista rahaa ja teki meistä kerralla miljonäärejä lähdimme ajamaa koko päiväksi maata halkovaa Mityana-Mubende -valtatietä. Maisemien katselun lisäksi ei siis juuri muuta tapahtunut. Kylät tien varrella oli juuri niin elämää täynnä olevia kuin voi kuvitella. Olikin varsin kätevää ottaa torkut autossa.

Ensi näkemältä Uganda oli vihreämpi ja mäkisempi kuin olimme odottaneet. Maisemat olivat komeita ja kaupungit sekaisia. Matkalla menimme yhden jos toisenkin kaupungin ja kylän läpi mutta kaikissa kaava oli suurin piirtein sama. Valtatien (valtatie = tie, jossa on, tai ainakin pitäisi olla asfaltti) varteen on kasautunut kauppoja ja toreja joissa myydään tavaran lisäksi pääasiassa ruokaa, etenkin vihreitä banaaneja. Ihmisten lisäksi teiden varsilla on eläimiä, etenkin vuohia, lehmiä ja koiria. Markkinoita, ruokatoreja, banaaninkuljetuspolkupyöriä, mobile money –kioskeja ja samaa taas seuraavassa kylässä. Liikenne on kuitenkin yllättävän sujuvaa ja liikennesääntöjäkin enimmäkseen noudatetaan. Roskaa, varsinkin muovia, on paljon teiden varsilla, etenkin kaupunkien kohdalla. Muovipussit ovat kuitenkin täälläkin riesana.

Iltapäivällä saavuimme ensimmäiseen majapaikkaamme Kyaningaan. Kyaningassa on luksushirsihuviloita korkean mäen huipulla, josta on kaunis näkymä alhaalla siintävään kraatterijärveen. Paikka on englantilaisen kaverin toteuttama unelma. Rakentamiseen käytettiin lähes kymmenen vuotta ja paikka on ollut auki vasta nelisen vuotta. Kyaningassa on vain kahdeksan huvilaa, jotka ovat sisutettu kahdelle eli täytenä sinne mahtuu vain 16 vierasta.

Kulutimme aikaa kävelemällä hotellin viidakkopolkua, joka laskeutui järven rantaan ja sitä myötäillen kulki sademetsän uumenissa. Kuljimme vain lyhimmän pätkän, sillä koko järven kiertäminen olisi vienyt useamman tunnin. Lyhyemmälläkin kierroksella sai tuntumaa piikkipensaisiin, mutaiseen polkuun ja kosteaan kuumuuteen. Silti reissu oli ehdottomasti kulkemisen arvoinen ja jopa perheen teini nautti puolentoista tunnin haasteesta. Takaisin tullessa kävimme vielä katsastamassa hotellin vihannespuutarhan ja maistamassa chilejä. Uinti hotellin altaassa kruunasi iltapäivän.

Illalla nautimme oikein herkullisen illallisen ja painuimme nukkumaan lyhyen edellisyön väsyttäminä. Yöllä meidät herätti voimakas ukkonen, joka jyrisi pidempään ja kovemmin kuin yksikään Suomessa kokemamme ukkonen. Vettä tuli kaatamalla pari tuntia. Kyaninga lodgea voi suositella varauksetta.

1 Kommentti

Liity mukaan keskusteluun ja kerro meille mielipiteesi.

Afrikassa
6. elokuu, 2014 klo 11:27

[…] Uganda1 […]

Jätä kommentti