Viime aikoina on saanut säätää oikein urakalla meidän Mersun kanssa. Monet tietävät, että meidän kakkosautona on vanha (-92) Mersu. Vasta 400 000km ajettu ja nyt jo alkaa ilmetä kaikenlaista jäynää.
Rouva valitteli, että kytkin nykii liikkeelle lähtiessä. Kävin ajamassa ja selvät oireet kytkimen kulumisesta olikin havaittavissa. Ei vaikuttanut kuitenkaan kiireelliseltä, joten aloin kaikessa rauhassa miettiä missä auton korjauttaisi, sillä vaikka paljon pystyy itse tekemään niin kytkinremontti pakkasessa autokatoksen lattialla menee yli osaamisen.
Pari päivää äskeisen jälkeen lämmityslaitteen puhallin herkesi hiljaiseksi. Tämä akuutti vika vaatikin sitten välitöntä toimintaa, sillä autoilu ikkunat jäässä ei oikein onnistu. Autolle oli kuitenkin ehditty varata aika kytkinremonttiin, joten ensin sinne. Puhaltimen vaihto arvioitiin sen verran aikaavieväksi (lue kalliiksi), että päätin tehdä sen itse. Ajelin siis korjaamolle pitkin Kehä III mahdollisimman kovaa ja vähin pysähdyksin niin ajoviiman aikaansaama lehmänhenkäys riitti juuri ja juuri pitämään tuulilasin sulana.
Kytkimen irroituksen jälkeen kävi ilmi, että kampiakselin tiivisteet (stefat) vuotavat, joten ne oli vaihdettava. Osat sai vasta seuraavana päivänä, joten päivän korjaamoreissu venyi kahdeksi. Sitten sama kaahailu kotiinpäin uudelle kytkimellä. Kaikki meni hyvin alkumatkasta, mutta noin 10 km ennen kotia kytkin kolahti pohjaan ja jäi sinne… Hetken meinasi iskeä paniikki… Olin juuri lähtenyt valoista ja takana oli monta autoa. Auto kuitenkin rullasi alamäkeen ja hetken mietittyä päätin nykäistä vaihteen silmään ilman kytkintä ja jatkaa kotiin. Ajelin sitten loppumatkan ilman kytkintä, mutta vanha diesel vääntää hyvin, joten nelonen silmässä oli kuin automaatilla ajaisi. Onneksi ei tarvinnut pysähtyä kertaakaan.
Sain siis auton pihaan ja siinä sitten ihmettelemään missä vika. Kävi ilmi, että kytkimen työsylinteri oli vaihdettu ja kiireessä asentajalta oli jäänyt ilmausruuvi löysälle. Ruuvi sitten löystyi ajon aikana lisää ja lopulta paineet hävisivät. Tästäpä sitten kehkeytyi mukava parituntinen, kun tunkkasin auton ylös, irrotin pohjalevyt ja Vaimon avustuksella ilmasimme kytkimen uudelleen. Makasin siinä pihalla sohjossa, naama lähes kiinni auton pohjassa ja kytkinneste valui pitkin käsiä, kun huutelin ohjeita Vaimolle (joka polki kytkintä): ylös – alas – ylös – alas… samalla itse nyhräsin ilmaruuvia auki – kiinni. Tilaa auton rungon ja sylinterin välissä on todella vähän, joten ruuvi pyörähti vain vajaan neljänneksen yhdellä liikkeellä. Mitäs sanoinkaan edellä auton alle menemisestä pakkasessa…
Kytkin saatiin kuitenkin menestyksellä ilmattua. Puhaltimen vaihto olisi edessä seuraavana päivänä. Löysin netistä parikin hyvää kuvallista ohjetta puhaltimen vaihtoon. Niitä seuraten homma sujui kohtuu kätevästi. Vanhan “propelin” irroittaminen vanhasta moottorista oli varsin hidas ja vaikea vaihe. Propeli on tietenkin muovia, joten sen hajoaminen oli enemmän kuin todennäköistä. Sain sen kuitenkin lähes tunnin nyhräämisen jälkeen ehjänä irti ja uuteen moottoriin. Kasaaminen menikin jo lähes rutiinilla välillä liiankin vauhdikkaasti. Piti ottaa pari kertaa takaisin, kun huomasin laatikon pohjalla unohtuneen osan… Kaikille kuitenkin löytyi paikka ja puhallin alkoi pyöriä.
Sitten oli vielä edessä keskikonsolin kasaaminen, kun tyhmyyksissäni menin purkamaan puoli kojetaulua kun epäilin jos vaikka vika olisi puhaltimen katkaisijassa. Ei ollut ja koko työläs purkuprojekti oli aivan turhaa. Onneksi en rikkonut montaakaan muoviosaa ja pari palanutta lamppua tuli vaihdettua.
Sitten vielä öljynvaihto. Nyt kun tiivisteet olivat kunnossa ajattelin, että vaihdan samalla öljyt. Ajelin Mersulla Motonettiin hakemaan öljyä ja suodattimia. Ostin samalla jousituksen säätimeen hydrauliöljyä, se kun häviää johonkin. Tulin takaisin autolla lastaamaan (20 l öljyä ja pari muuta purnukkaa). Avasin ovet ja heitin hanskat ja avaimet sisälle. Sulkin oven ja menin takaluukulle… painoin nappia ja keskuslukitus veti ovet lukkoon… Siinä sitten seisoin hölmönä auton ulkopuolella 20 l öljypöntön kanssa, avaimet sisällä…
Vaimo oli shoppailemassa, kaverit ei saatavilla, joten ei auttanut kuin tilata taksi. En alkanut raahaamaan 20 l pönikkää linja-autolle. Ystävällinen taksikuski toi minut lähes samaan hintaan takaisin, joten avainten sisään jättämiselle tuli hintaa 40 €. Alkaa tulla öljyn vaihdolle hintaa…
Kotiin päästyäni vaihdoin öljyt samantien, joten auto alkaa olla siltä osin kunnossa. Matkalla kuitenkin paljastui uusi vika. Motonetin pihassa lisäämäni hydrauliöljy (á 10 €/l, meni kaksi litraa) oli kokonaan hävinnyt reilun 10 km matkalla eli jossain täytyy olla iso vuoto. Sen lisäksi kojetaulussa palaa itsepintaisesti eräs varoitusvalo, joka liittyy jotenkin jarruihin. Nämä viat jätän suosiolla ammattilaisille.
Jos jotain positiivista pitää hakea niin sää oli onneksi plussan puolella, joten ei tullut kylmä auton alla maatessa. Sitten opin monta juttua lisää Mersun sielunelämästä, mutta ehkä vähän vähemmän kerrallaan olisi mukavampaa.
