Siirryimme Android aikaan

Niin vaan pääsi käymään, että talouteen ilmestyi kaksi Android puhelinta.

Mitens näin pääsi käymään? Neidille HTC Wildfire ja minulle HTC Desire HD. Neiti toivoi kosketusnäyttö puhelinta syntymäpäivälahjaksi vanhan simpukkansa tilalle, ja kun menimme kauppaan katselemaan, niin Neiti iski heti silmänsä Wildfireen. Ilmeisesti ihan vaan ulkonäön perusteella, koska ei hän varmasti tunne eri malleja. Siinä oli sitten turha yrittää esitellä Nokioita tai muita kilpailijoita.

Minä taas olin jo jonkun aikaa haaveillut kosketusnäyttölelusta… Ostin kaverilta käytetyn iPhonen mutta kahden viikkon testailun jälkeen totesin, etten tykkää omenapuhelimesta. Viestien kirjoitus oli tuskaa ja muutenkin laite on loppujen lopuksi varsin rajoitettu. Kaikki tehdään iTunisin kautta ja käyttöliittymän muokkaaminen on varsin rajallista. Niin minunkin katse kääntyi Androidiin varsinkin, kun siitä tuli juuri uusi versio, jota kehuttiin toimivaksi.

Aloin siis seurailla huuto nettiä ja pian olinkin huutanut käytetyn HTC:n. Puhelin tipahti postista parissa päivässä ja sen jälkeen olenkin leikkinyt uudella lelulla. Nyt tätäkin pari viikkoa käytetttyäni voin sanoa, että Android pistää omenapuhelimen jos ei nyt aivan kuusi-nolla niin ainakin 4-1. Sopii minulle. Puhelin on nopea, liittymää voi muokata mieleisekseen ja 8MB kamerakin on ihan siedettävä, jos ei nyt N8 tasoa olekkaan.

Miinuksena kohtuu kova akun kulutus. Kerran päivässä joutuu lataamaan. Mutta eipä tuo ole ihmekkään, kun laitteessa on 4.3″ näyttö. Muuten aivan verraton vekotin. :)

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.