Popi söi sieniä

Nuori ja utelias kun on niin kaikki uusi pitää tietysti työntää suuhun, kuten vauvat konsanaan.


Aiemmin Popi oli jo nautiskellut sellaisia valkoisia pikkusieniä, joita kasvaa ruohikollamme. Ovat merkitty sienikirjassa kolmen pisteen herkuiksi, joten koiramme taitaa olla varsinainen kulinaristi.

Valitettavasti reppana ei ymmärtänyt, että kaikki sienet eivät ole kolmen pisteen herkkuja. Eilen Popi meni napostelemaan Pulkkosientä, joka nykytietämyksen mukaan on yhden ristin verran myrkyllinen. Muutama tunti meni ihan mukavasti, mutta sitten, kun sieni alkoi imeytä, alkoi myös tapahtua. Koira alkoi oksentaa ja sitä sitten tuli tyyliin ”kaikki pois”. Myös ripulia ilmeni mutta ei paljon. Oksennuksesta löytyi sienen paloja ja kivimurskaa (Popi rakastaa myös kivien syöntiä), joten pysytyimme päätelemään mitä oli tapahtunut. Pihalta puiden alta löytyikin sitten puoliksi syöty pulkkosieni.

Eläinlääkäri suositteli hiltä ja parafiiniöljyä, mutta kumpaakaan ei siihen hätään löytynyt. Sitäpaitsi tuntui, että silloin koira oli jo oksentanut kaiken ulos. Aikansa oksenneltuaa koira enää tärisi ja vapisi, eikä näyttänyt yhtään hyvältä. Oksentelu oli ollut sen verran väsyttävää, että lopulta se nukahti. Pistimme sen nukkumaan fleecetakin alle, jotta se pysyisi lämpimänä, sillä selvästi Popi oli kylmissää. Parin tunnin nokosten aikana Popi alkoi selvästi toipua. Pää alkoi vähitellen nousta ja korvat heilua. Herättyään se olikin sitten käytännössä entisellään. Ainakin pahanteko alkoi välittömästi… Illalla ruokakin jo maistui ja muutenkin elämä oli entisellään. Onneksi selvittiin vain säikähdyksellä.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.