Ankarassa

Ankara reissu Ankaraan… kyllä, oli ihan pakko sanoa. Harvemmin varmaan kukaan Turkin kävijä valitsee kohteekseen pääkaupunkia Ankaraa. Yleensä matkat suuntautuvat aurinkorannoille, mutta näin työn puolesta reissatessa pääsee näihin vaihtoehtoisiinkin kohteisiin.

Lentoaikatauluista johtuen saavuin perille aikaisin iltapäivällä eli minulle jäi hieman aikaa tutustua kaupunkiin ennen seuraavan päivän kokousta. Valitsin tutustumisen kohteeksi ehkä Ankaran kuuluisimman nähtävyyden eli Ataturkin Mauseleumin. Paikka on itsenäisyystaistelun sankarille sopiva eli suuri, etten jopa sanoisi mahtipontinen. Esillä on taidetta, henkilökohtaisia esineitä jne. kuten asiaan kuuluu.

Muuten Ankarasta jäi mieleen hurjat korkeuserot ja keskeneräinen lentokenttä. Kadut pujottelevat kukkuloiden jyrkillä rinteillä ja voin vain kuvitella mitä liikenne on silloin kun sataa lunta…

Lentokenttä oli avattu vasta pari päivää sitten, vuosi arvioitua aikataulua edellä. Se ei suinkaan tarkoita, että kenttä olisi valmistunut vuoden aikataulusta edellä vaan ainoastaan sitä, että kenttä avattiin vuotta aikaisemmin. Vessassa käydessä viereistä pönttöä vielä ruuvattiin paikalleen, toisesta taas puuttuivat valot. Kaikki oli kesken ja valitettavasti kiire näkyi työn jäljessä. Joku johtava poliitikko oli keksinyt, että kenttä pitää saada auki jotain tapahtumaa varten, joten sehän sitten avattiin.

Hotelli oli Ankaran ”hienolla” alueella, joten kaduilla oli turvallista kulkea ja kauppoja oli joka lähtöön. Ravintoloita oli myös jokaiseen makuun, mutta pyrin suosimaan paikallista. Ensimmäisenä iltana nautin pakollisen kebabin ja toisena kävin kollegoiden suosittelemassa ”lihapullaravintolassa”. Paikassa tarjoiltiin lihapullien lisäksi mm lampaanviuluja sekä saslikkeja.

Paluumatkasta sen verran, että yrittäessäni mennä kentän ainoaan jo auki olevaan kauppaan, turvatäti poisti minut koska minulla oli käsimatkatavarat mukana. Eli kauppaan ei olisi saanut tulla kassien kanssa. Mitenkähän pitkään sekin sääntö kestää?

Jätä kommentti